Brochures

Voimmeko oppia historiasta?

Description
Voimmeko oppia historiasta?
Categories
Published
of 9
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Related Documents
Share
Transcript
  1 Historiantutkimuksen päivät, Jyväskylä 21.  –  23.10.2010Voimmeko oppia historiasta? Jan KunnasKalervonkatu 7 A 640100 Jyväskylä jan.kunnas@eui.eu Johdanto Yksi yliopistoni professoreista kommentoi väitöskirjani varhaista versiota todeten,että harva uskoo enää että historia olisi elämän opettaja (  Historia est MagistraVitae ). Alkuhämmennyksen jälkeen, väite kääntyi inspiraation lähteeksi herätenlukuisia kysymyksiä. Jos emme usko siihen, että voimme oppia historiasta, niinmikä sitten on historia-nimisen akateemisen oppiaineen oikeutus ja tarkoitus? Jostutkimme vain omaksi iloksemme, millä oikeudella käytämme harrastukseemmeveronmaksajien rahoja? Jos taas tarkoituksena on vain esittää viihdyttäviä tarinoitahistoriasta lukijoiden viihdyttämiseksi, miksi emme vain keksi niitä?En tarkoita, että kaikesta historiallisesta tutkimuksesta, tai muustakaanakateemisesta tutkimuksesta, pitäisi olla välitöntä käytännön hyötyä. Uskonkuitenkin että luopuminen Ciceron hellimästä ajatuksesta, että voisimme oppiahistoriasta, 1 olisi suuri menetys sekä tutkimukselle että ympäröivälleyhteiskunnalle. Kuten, jo Voltaire tiesi: Menneisyyden merkittävät virheet ovatmonilla tavoin hyödyllisiä. 2 Voimme kenties ottaa oppia vanhoista virheistä, jatoisaalta löytää toivorikkaita oivalluksia vanhoista menestystarinoista. Näidentavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin tarpeen pyrkiä ymmärtämään taustallavaikuttavia prosesseja pelkän menneisyyden rekonstruktion sijasta. 1    Historia vero testis temporum, lux veritatis, vita memoriae,  magistra vitae  , nuntia vetustatis,qua voce alia nisi oratoris immortalitati commendatur? ( Cicero,  De Oratore II, 36). 2   Voltaire 1970: ”On the Usefulness of History”, teo ksessa Stern, F. (toim.), Te Varieties of History: From Voltaire to the Present. Macmillan, p. 46.  2 Tuoreena historian tohtorina, minulla on edelleen tallella vilpitön usko siihen, ettävoimme oppia jotain historiasta. Väitöskirjassani tarkastelin Suomenenergiankulutuksen ympäristövaikutuksia. Erityisenä huomion kohteena olirikkidioksidipäästöjen ja hiilidioksidipäästöjen kehityksen erkaantuminen 1970-luvulla. Miksi rikkidioksidipäästöt lähtivät laskuun 1970-luvulla, muttahiilidioksidipäästöt eivät? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa ottaa oppiarikkidioksidipäästöjen ja muiden happamoittavien päästöjen aiheuttaman happamansateen menestyksekkäästä ratkaisemisesta? Uskon, että voimme, mutta historianopetukset ovat harvoin yksiselitteisiä.Väitöskirjassani väitin, että pääasiallisin syy rikkidioksidipäästöjen vähenemiselle1970-luvulla oli tuotantotaloudellisista syistä tehdyt muutoksetteollisuusprosesseissa. Merkittävin yksittäinen tekijä oli metsäteollisuudensiirtyminen sulfiittiselluloosan valmistuksesta sulfaattiselluun. Jälkimmäinenprosessi tuotti halvempaa ja lujempaa paperia sekä sivutuotteena pienempiärikkidioksidipäästöjä.Pelko happaman sateen mahdollisesti aiheuttamista vaikutuksista metsiin javesistöihin vauhditti rikkidioksidipäästöjen vähentämistä 1980-luvun puolivälistälähtien. Huolta Suomen metsien ja metsätalouden tulevaisuudesta lisäsiväterityisesti uutiset Saksan metsien kuolemisesta. Vaadittiin rikinpoistolaitteistojenasentamista ja rajoitettiin polttoaineiden rikkisisältöä. Vaikkakin Suomen metsiinkohdistuva uhka mahdollisesti yliarvioitiin, ilman aktiivisia vähennystoimia päästötolisivat lopulta saavuttaneet tason, jolla Suomen metsät olisivat saaneet vakaviavaurioita. Tämä taas olisi vahingoittanut Suomen taloutta merkittävästi, siksirikkipäästöjen rajoittaminen oli myös Suomen talouselämän etujen mukaista. 3  Ympäristön kannalta ei ole väliä, onko päästövähennysten taustalla aito huoliympäristön tilasta vai onko se sivutuote puhtaasti taloudellisista syistä tehdyistämuutoksista teknologiaan. Sillä on kuitenkin suuri merkitys tulevienilmastonmuutosta koskevien päätösten kannalta. Prosessimuutosten sivutuotteenatapahtunut rikkidioksidipäästöjen lasku 1970-luvulla luo toivoa, että päästöjen 3 Kunnas, Jan 2009: Fire and Fuels: CO2 and SO2 Emissions in the Finnish Economy, 1800  –   2005 (väitöskirja). Firenze: Yliopistollinen Eurooppa-instituutti[http://hdl.handle.net/1814/11753].  3 vähennykset voivat olla osa normaalia teknologista kehitystä. Huoli ympäristöstä  –    ja siitä johtuvat poliittiset päätökset  –  voivat jouduttaa teknologista muutostaluoden Porterin-hypoteesin mukaisen tilanteen, jossa kaikki voittavat. Hypoteesinmukaan ympäristönsuojelu voi parantaa kilpailukykyä. 4 Jos taas ympäristössänäkyvien vaurioiden on tultava selvästi näkyviin ennen kuin ne luovat riittävänpaineen päästöjen vähentämiseksi, tulevaisuus näyttää synkältä. Kun vauriot ovattarpeeksi näkyvät kääntääkseen myös ilmastoskeptikon pään, on jo liian myöhäistä. Moninkertaisista sadoista vedenpaisumukseen? Talven pakkasissa värjötteleville ilmaston lämpeneminen saattaa kuulostaahoukuttelevalta ajatukselta, aivan kuten ruotsalaiselle Svante Arrheniukselle 1900- luvun alussa: ”Ilmakehän lisääntyneen hiilihapon vaikutuksesta toivomme kulkevamme kohti aikoja, jolloin ilmastosuhteet varsinkin maapallon kylmemmissäosissa ovat paremmat ja tasaisemmat, ja jolloin maa kantaa moninkertaisen sadon nopeasti lisääntyvän ihmiskunnan elannoksi.” 5 Tietomme ilmastonmuutoksesta onkuitenkin edistynyt vuodesta 1956 lähtien, jolloin Gilbert Plass ensimmäisenävaroitti maapallon lämpiämisen mahdollisista negatiivisista seurauksista. 6  Yhteenvetoartikkelissa, joka perustuu 36 johtavan ilmastotiedemiehen työpajaan,varoitetaan siitä, että tasaisesti etenevät simulaatiot ilmastonmuutoksenvaikutuksista saattavat tuudittaa ihmiskuntaa vääränlaisen turvallisuuden tuntuun.Kirjoittajat väittävät, että jollakin seuduilla ihmisten aiheuttamat muutoksetmaapallon ilmastojärjestelmässä voisi käynnistää jyrkkiä ja mahdollisestiperuuttamattomia muutoksia. He listaavat yhdeksän globaalia osajärjestelmää, jotkavoivat ohittaa kriittiset kynnysarvot seuraavan sadan vuoden aikana. NäistäArktinen merijää ja Grönlannin mannerjäätikkö todetaan kaikista herkimmiksi järjestelmiksi. Pohjoisen jäämeren jääpeitteen kesäaikainen laajuus on jo alkanutpienetä, mikä vauhdittaa maapallon lämpiämistä tumman valtameren pinnan 4   Porter, Michael 1991: ”America’s green strategy”, Scientifc American. Vol. 264, No. 4, p. 96.   5 Arrhenius, S.,  Maailmojen kehitys. Helsinki: Otava, 1907, s. 55 6   Plass, G., “Effect of Carbon Dioxide Variations on Climate,”  American Journal of Physics 24,1956, pp. 376-387.  4 imiessä enemmän aurinkosäteilyä kuin valkoinen jää. Grönlannin mannerjäätikönpuolestaan ennustetaan sulavan 300 vuodessa, mikäli paikallinen ilmasto lämpeneeyli kolme Celsius astetta, mikä taas nostaisi valtamerenpintaa 2-7 metrillä. Loputseitsemän listattua kriittistä kynnysarvojen käännepistettä ovat Länsi-Antarktiksenmannerjäätikön romahdus, Pohjois-Atlantin termohaliinisen kiertoliikkeenpysähtyminen, Etelä-Aasian kesämonsuunin heikkeneminen, El Niñon eteläisenvärähtelyn voimistuminen, Amazonin sademetsän sekä boreaalisten metsien laaja-alaiset katoamiset. 7  Merkittävien yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten mullistusten välttämiseksiarvioidaan, ettei ilmasto saisi lämmetä yli kahta asetta nykyisestä.Ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle tämän tason vaatisi kuitenkin vähintään 50prosentin maailmanlaajuista kasvihuonekaasujen päästövähennystä vuoteen 2050mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi 80 prosentin vähennyksenkehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöihin. Tavoite tuntuu tyrmäävältä,mutta happosateiden torjunnan kansainvälinen menestystarina luo uskoa, ettätavoite on mahdollista saavuttaa. Happaman sateen opetukset Rikkidioksidipäästöt on merkittävin yksittäinen syy happamaan laskeumaan, jokavahingoittaa metsiä, satoja ja rakennuksia, sekä happamoittaa järviä ja vesistöjätehden niistä kaloille sopimattomia. Ihmisten aiheuttamista rikkidioksidipäästöistäyli 90 % tulee fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. 8 Näin ollen, kun fossiilistenpolttoaineiden käyttö lisääntyi voimakkaasti 1950- ja 1960-luvuilla sadevedenhappamuus lisääntyi nopeasti. Tämän ns. happaman sateen vaikutukset olivatsuurimmat maissa, kuten Ruotsissa, joissa suurin osa maaperästä on ohuttamoreenia tai multa, jolla on pieni kyky neutralisoida happamuutta. Vielä 1960-   7 Lenton, T. M., Held, H., Kriegler, E., Hall, J. W., Lucht, W., Rahmstorf, S. and Schellnhuber, H. “ Tipping elements in the Earth's climate system,”   PNAS , Vol 105, No. 6, 2008, pp. 1786-1793. 8 L efohn, A. S., Husar, J. D. and Husar, R. B. “Estimating historical anthropogenic global sulfur  emission patterns for the period 1850- 1990,“  Atmospheric Environment, Vol. 33  , No. 21, 1999,pp. 3435-3444.  5 luvun lopulla rikkidioksidipäästöjä pidettiin Ruotsissakin paikallisena ongelmana, jota voitiin ratkaista rakentamalla korkeampia savupiippuja. Tämä ajatus valitsiaina siihen asti, kunnes Svante Odén varoitti vuonna 1967, että happamoituminensaattaisi vähentää metsien ja viljelysmaiden tuottavuutta. 9  Ruotsi ei kuitenkaan voinut ratkaista ongelmaa yksin, koska suurin osa happamastalaskeumasta, joka laskeutui Ruotsiin oli peräisin Isosta Britanniasta tai Keski-Euroopasta. Saadakseen kansainvälistä huomiota ongelmalle Ruotsi julkaisi YK:nihmisten elinympäristöä käsittelevässä kokouksessa Tukholmassa 1972 raportinvaurioista, joita ilmassa ja sadevedessä oleva rikkidioksidi aiheutti maaperälle ja järville. Kun Norja ja Suomi, joilla oli samanlainen haavoittuva maaperä liittyivätmukaan lobbaustoimiin happosade saatiin vihdoin tunnustetuksi kansainväliseksiongelmaksi kun vuonna 1979 allekirjoitettiin Genevessä Valtiosta toiseentapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (Geneva Convention on Long-range Transboundary Air Pollution). Sopimuksenallekirjoitti Euroopan Yhteisö ja 33 maiden hallitukset mukaan lukien useimmatEuroopan maat, Amerikan Yhdysvallat ja Kanada. Sopimus tunnisti happosateenongelmaksi, mutta ei sisältänyt yhtään konkreettisista toimenpidettä senvähentämiseksi. 10  Samana vuonna julkaistiin tieteellinen artikkeli ilmansaasteiden laskeumasta ja senvaikutuksista metsäekosysteemeihin Sollingin vuorialueella Pohjois-Saksassa.Saksalainen aikakauslehti Der Spiegel popularisoi tutkimusta vuonna 1981ennustaen, että suuri osa Saksan metsistä kuolisi viiden vuoden sisällähappamoitumisen seurauksena. 11 Seuraavina vuosina, metsien kuoleminen(Waldsterben) ja hapansade sai laajaa mediahuomiota ympäri Eurooppa, ja laajojen 9 Lundgren. L. J.  Acid Rain on the Agenda, A picture of a chain of events in Sweden 1966-1968.  Lund: Lund University Press, 1998. 10 United Nations Economic Commission for Europe, The 1979 Geneva Convention on Long-range Transboundary Air Pollution. , http://www.unece.org/env/lrtap/lrtap_h1.htm (Downloaded24 October 2006); Hanf, 2000 11   Ulrich B., Mayer R., Khanna P. K., “Depositionen von Luftverunreiningungen und ihreAuswirkungen in Waldökosystem im Solling,“. Schriften aus der Forstlichen Fakultät der Universität Göttingen und der Niedersächsischen Forstlichen Versuchanstalt. Band 58 .Frankfurt am Main: J. D.   Sauerländer’s Verland, 1979; Der Spiegel, Säuregen: “Da liegt was inder Luft” Der Spiegel No. 47, pp. 96 -110; No. 48, pp. 188-200; No. 49, pp. 174-188, November1981.
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks